http://suvut

Heraldikko Tuomas Hyrskyn perusteita Tuunaisen sukuseuran vaakunalle

Mielikuvani mukaan Taneli ja Anna Tuunainen elivät Jaakkimassa onnellista elämää. He olivat
rehellisiä ja työteliäitä ihmisiä, jotka kovalla työllä kasvattivat ison perheen ja auttoivat lapsiaan uusien tilojen perustamisessa. Sota muutti kaiken. Talot ja pellot jäivät luovutetulle alueelle. Vanhemmat eivät iskusta kunnolla toipuneet, mutta heidän lapsensa selvisivät paremmin, vaikka evakkotaival olikin hyvin raskas.

Näillä mielikuvilla lähdin liikkeelle. Karjalaisuus oli vahvana osana. Toiveenanne oli viisi kotitalon porrasta. Heraldisesti vastalohkaisin kilven porraskoroisesti punaiseen ja hopeiseen, jolloin syntyi portaat. Punainen ja hopea (ja kulta) ovat Karjalan vaakunan värit. Lähtö Karjalasta aiheutti
mittaamattoman surun, tämän osoituksena hopeiset pisarat, kyyneleet. Mutta kaiken surun keskellä elämä myös jatkui. Luin että suvussa oli kiinnostus karjan jalostukseen, joten omista lehmistä huolehdittiin ja ne saatiin mukaan uusille asuinsijoille. Osa pisaroista kuvatkoon siis myös maitopisaroita elämän jatkumisen symbolina.

Kypäränkoristeeksi, jos halutaan täydellinen vaakuna jossa kilven lisäksi on kypärä peitteineen ja kypäränkoriste, piirsin lehmän sarvet. Sarvet muistuttavat edellä mainituista lehmistä, joiden jälkipolvet sivujenne mukaan ovat viihtyneet sukunne navetoissa viime vuosiin saakka. Sarvet väritin mustiksi. Usein puna/musta yhdistelmä koetaan karjalaisiksi väreiksi, tosin alunperin väriyhdistelmä lienee ollut käytössä savo-karjalaisella osakunnalla yliopistossa (musta kuvasi Savoa, punainen Karjalaa). Vaikka sukunne ei enää asukkaan Karjalassa on käsittääkseni karjalainen identiteettinne hyvin vahva ja kuuluva.

Ystävällisin terveisin Tuomas Hyrsky

Tuunaisen sukuseuran virallinen vaakuna.

Käyttö: Tuunaisen sukuseura

Suunnittelu: Tuomas Hyrsky 2009

Hallituksen perusteita Tuunaisen sukuseuran vaakunalle (kirjoittanut Markku Tuunainen)

Tuunaisen sukuseurassa on sen perustamisen jälkeen ja toiminnan vakiinnuttua ollut ajatusta sukuvaakunan tekemisestä. Sukuseuran hallitus on saanut sukuseuran kokouksessa Juvalla 15.6.2008 valtuudet kehittää ja hyväksyä suvulle vaakuna. Taiteen lisensiaatti, heraldikko Tuomas Hyrsky on miettinyt vaakunan aihetta ja toteuttanut sen hallituksen toimeksiantona. Hyrsky tutustui sukuseuran kotisivujen kautta Tuunaisen suvun elämään Karjalassa ja sodan aiheuttamaan menetykseen sekä poismuuttoon kotiseudulta. Vaakuna on hyväksytty Tuunaisen sukuseuran viralliseksi vaakunaksi hallituksen kokouksessa Humppilassa 10.10.2009.

Suomen Heraldinen Seura on merkinnyt 9.9.2009 rekisteriinsä numerolla 1558 vaakunan, jonka omistaa Tuunaisen sukuseura. Vaakunaselitys: Punaiseen ja hopeaan porraskorolla vastalohkoisella kilvellä viisi hopeista pisaraa 2+2+1. Pistokypärä. Kypäränpeite punainen, vuoripuoli hopeaa. Kypäränkoristeena mustat sarvet.

Sukuvaakuna on Tuunaisen sukuseuran tunnus. Vaakuna tarvitsee selityksen, koska se on symboleilla pelkistetty. Vaakunan muodostavat kilpi ja kilvelle sijoitettu heraldinen tunnus sekä hahmo, joka kantaa kilpeä. Vaakuna on omaleimainen ja ainutlaatuinen. Se erottuu muista vaakunoista ja on yhteenkuuluvaisuuden merkki. Karjalan Jaakkimassa asutut 300 vuotta ovat olleet painavimpia vaikuttimia, kun olemme lähteneet hakemaan symboleja sukuvaakunaan. Vaakunassamme kuvataan sukumme historiallista taustaa: asuinsijoja, elinkeinoa, toimeentuloa ja ympäristöä. Jaakkimassa on tänäkin päivänä nähtävillä muistoina esi-isien pellot, metsät ja rapautuneet kivijalat sekä Annan ja Tanelin kotitalon 5-askelmainen rappu.

Tuunaisen sukuseuran vaakunan pohjavärit ovat Karjalan alkuperäisestä vaakunasta vuodelta 1562 tutut punainen ja hopea. Kypärän mustat lehmän sarvet viittaavat suvun perinteiseen elinkeinoon ja ansioihin karjanjalostuksessa täydentäen Karjalan tunnusvärejä. Kilven 5-askelmainen porraskuvio jakaa Tuunaisen suvun historian menneeseen ja tulevaan aikaan. Mennyt aika on ilmaistu Karjalaa vahvasti symboloivalla punaisella taustalla. Se päättyi sodan menetyksiin. Portaat kuvaavat suvun sosiaalista etenemistä ja kehitystä ajan saatossa, mm. vahvaa koulutustason nousua sodan jälkeen ja sen myötä suvun elinkeinojen monipuolistumista. Viisi hopeapisaraa symboloivat sekä surun kyyneleitä että ilon kyyneleitä. Pisarat kuvaavat maamiehen toivoa sateesta ja kasteesta elämän ja kasvun edellytyksenä. Ne vertautuvat myös Raamatun kuvakielestä tunnettuun luvattuun maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.

Nousevat hopeaportaat kuvaavat uutta aikaa ja uusia sukupolvia uusilla asuinsijoilla. Sodan seurauksena Karjalasta ei saatu aineellista perintöä, mutta suvun rikas henkinen ja hengellinen perintö kantaa sukua tulevaisuuteen. Ukko-Tanelin pyytämä siunaus suvulle on välitetty Tuunalan tuvan rapulta jälkipolville kotiseutumatkalla vuonna 2007.

Tätä taustaa vasten jäljelle jääneet raput korostavat tarvetta ylläpitää ja kehittää suvun yhteistä perintöä.