Tuunaisen suvun historiaa
Sukumme vaiheet liittyvät historian käänteisiin. Mutta millaisia nuo vaiheet tarkemmin ovat? "Vaikka me nykyään elävät voimme itse muistaa tai aistia nuo kohtalon hetket, historia on tarjonnut niin ikään varhaisemmille esivanhemmillemme raskaita kohtaloita", Pauli Tuunainen kirjoittaa tekstissään, joka käsittelee Karjalan historian näkökohtia.
Linkki: Ajanjakso 1700-luvulle saakka
Tässä jutussa Pauli Tuunainen valottaa historiallista taustaa sukumme vaiheisiin Karjalassa autonomian ajalta. Siinä tarkastellaan myös maanomistusolojen kehitystä ja muitakin kehityskulkuja Uudenkaupungin ja Turun rauhan jälkeen.
Linkki: Autonomian aika, taustaa sukumme historialle.
Varhaisimmat tiedot Tuunaisen suvusta Jaakkimassa ovat vuodelta 1665. Silloin syntyi tilaa Jaakkiman Metsämiklissä myöhemmin asuttanut Staphan Tunain. Hänen puolisonsa oli Anna Kormano. Suomen sanojen ja nimien kirjoitustapa ei tuolloin ollut vielä vakiintunut. Suomalaisten nimien kirjoitustapaan vaikutti myös se, että kirjoittajina olivat ruotsinkieliset henkilöt. Tämä voi selittää sen miksi asiakirjoissa lukee Tunain eikä Tuunainen.
Anja Tuomela, Tuomas Tuunaisen tytär kertoo Tuunaisten suvun historiasta.
Sinikka Tuunainen Tuunaisen suku 1541-vuodesta lähtien
Linkki: Kartat ja tilukset
Valokuvia
Kaikki sukuun liittyvät pienetkin jutut, tarinat sekä kuvat kiinnostavat, lähetä omasi sivuston ylläpitäjälle Nimeäthän lähettämiisi kuviin tunnistettujen henkilöiden nimet, kuvausvuoden / paikan, pienikin kuvaan liittyvä tarina rikastuttaa kuvaa
Mensuvaaran meijeri.
Alla olevista linkeistä avautuu kaksi sukutaulua. Ylemmässä näkyy sukutietoja Anna ja Taneli Tuunaisesta ylempien sukupolvien suuntaan, alemmassa alenevan polven suuntaan.
Sukutaulu 1
Sukutaulu 2
Linkki: Ajanjakso 1700-luvulle saakka
Tässä jutussa Pauli Tuunainen valottaa historiallista taustaa sukumme vaiheisiin Karjalassa autonomian ajalta. Siinä tarkastellaan myös maanomistusolojen kehitystä ja muitakin kehityskulkuja Uudenkaupungin ja Turun rauhan jälkeen.
Linkki: Autonomian aika, taustaa sukumme historialle.
Varhaisimmat tiedot Tuunaisen suvusta Jaakkimassa ovat vuodelta 1665. Silloin syntyi tilaa Jaakkiman Metsämiklissä myöhemmin asuttanut Staphan Tunain. Hänen puolisonsa oli Anna Kormano. Suomen sanojen ja nimien kirjoitustapa ei tuolloin ollut vielä vakiintunut. Suomalaisten nimien kirjoitustapaan vaikutti myös se, että kirjoittajina olivat ruotsinkieliset henkilöt. Tämä voi selittää sen miksi asiakirjoissa lukee Tunain eikä Tuunainen.
Anja Tuomela, Tuomas Tuunaisen tytär kertoo Tuunaisten suvun historiasta.
Sinikka Tuunainen Tuunaisen suku 1541-vuodesta lähtien
Linkki: Kartat ja tilukset
Valokuvia
Kaikki sukuun liittyvät pienetkin jutut, tarinat sekä kuvat kiinnostavat, lähetä omasi sivuston ylläpitäjälle Nimeäthän lähettämiisi kuviin tunnistettujen henkilöiden nimet, kuvausvuoden / paikan, pienikin kuvaan liittyvä tarina rikastuttaa kuvaa
Mensuvaaran meijeri.
Alla olevista linkeistä avautuu kaksi sukutaulua. Ylemmässä näkyy sukutietoja Anna ja Taneli Tuunaisesta ylempien sukupolvien suuntaan, alemmassa alenevan polven suuntaan.
Sukutaulu 1
Sukutaulu 2
Sinikka Tuunainen
Tuunaisen suku 1541-vuodesta lähtien
Esi-isät ja elämää 1600-luvulla
Tuunaansaari tilat ja isännät 1541 ->
Jyrki Paaskoski
Tuunaansaaren Tuunaiset
Kuvassa ovat suvun keskeiset isovanhemmat Taneli ja Anna Tuunainen sekä heidän lapsensa ja näiden puolisot. Ukko-Tanelia edeltävistä sukupolvista ei valokuvia ole. Tämä kuva lienee vuodelta 1926.
Tanelin ja Annan lapset
kuvassa noin 20-vuotiaana
Helena Tuunainen
*27.8.1892 †26.3.1961
Syntyi ja kasvoi Metsämiklissä
Kävi Salon ja Paikjärven tiloilla ”kesätöissä”
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
1940 maaliskuussa evakkoon Tornion Laivaniemeen
1940 kesällä perheen mukana evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään
22.6.1941 syttyi jatkosota, ja rintaman edettyä kauemmas itään, 1942 syksyllä paluu perheen mukana Karjalaan Metsämikliin
4.9.1944 jatkosota loppui
22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään Pohjanmaalle
1946 Paavolan Hemminkankaalle jossa asui sisaruksiensa Simon, Maijan ja Martin kanssa.
Anna-mummo asui viimeiset elinvuotensa myös Hemminkankaalla. Elinkeinona heillä oli maatila ja viisi lehmää. Talon toisessa päädyssä asuivat Kososet.
*27.8.1892 †26.3.1961
Syntyi ja kasvoi Metsämiklissä
Kävi Salon ja Paikjärven tiloilla ”kesätöissä”
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
1940 maaliskuussa evakkoon Tornion Laivaniemeen
1940 kesällä perheen mukana evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään
22.6.1941 syttyi jatkosota, ja rintaman edettyä kauemmas itään, 1942 syksyllä paluu perheen mukana Karjalaan Metsämikliin
4.9.1944 jatkosota loppui
22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään Pohjanmaalle
1946 Paavolan Hemminkankaalle jossa asui sisaruksiensa Simon, Maijan ja Martin kanssa.
Anna-mummo asui viimeiset elinvuotensa myös Hemminkankaalla. Elinkeinona heillä oli maatila ja viisi lehmää. Talon toisessa päädyssä asuivat Kososet.
Hemminkankaan talo keväällä 2008 - kartta
Helena on haudattu Paavolaan, äitinsä Anna Tuunaisen viereen. Tiedot perustuvat pääasiallisesti suvun vanhimpien henkilöiden kertomaan.
Helena on haudattu Paavolaan, äitinsä Anna Tuunaisen viereen. Tiedot perustuvat pääasiallisesti suvun vanhimpien henkilöiden kertomaan.
kuvassa noin 23-vuotiaana
(Johannes) Juho Tuunainen
*15.4.1895 †29.7.1975
Helmi Ijäs
*26.7.1902 †18.8.1983
vihitty Mensuvaarassa 3.6.1921
Perhekuva otettu 1949 Kauhajoella, Puskankylässä, tällöin Eero oli asepalveluksessa
takana: Eero, Inkeri, Helmi, Kerttu, Juho, Arvo
edessä: Martti, Rauha, Liisa, Irma, Erkki
*15.4.1895 †29.7.1975
Helmi Ijäs
*26.7.1902 †18.8.1983
vihitty Mensuvaarassa 3.6.1921
Perhekuva otettu 1949 Kauhajoella, Puskankylässä, tällöin Eero oli asepalveluksessa
takana: Eero, Inkeri, Helmi, Kerttu, Juho, Arvo
edessä: Martti, Rauha, Liisa, Irma, Erkki
Maria Tuunainen
*10.3.1898 †7.12.1898
Maria ja Paavo syntyivät kaksosina
*10.3.1898 †7.12.1898
Maria ja Paavo syntyivät kaksosina
Paavo Tuunainen
*10.3.1898 †15.4.1979
Sirkka Jyrkinen
*13.4.1913 †18.6.1982
vihitty 9.7.1939 Paikjärvellä
Paavo, suutarina teki kengät koko suvulle, suutarin opissa Paavo oli Suojärvellä
Paavo syntyi ja kasvoi Metsämiklissä, kunnes 1936 muutto Paikjärven tilalle, jossa maanviljelystä, 10 -15 lehmää ja noin 100 sikaa, lähellä oli Huuhanmäen varuskunta josta sai ostettua ruuantähteet sioille ruuaksi. Tilalla oli palkollisena Eero Konttinen ja Sirkka Jyrkinen. Riiustelu Sirkan kanssa päätyi avioliittoon heinäkuussa 1939. Sota-aikana heillä oli Inkerinmaalta Toivo (Niko) niminen noin 7 - 10 v poika mummonsa kanssa pakolaisena ”jonkin aikaa”.
Kotoaan Salon tilalta Erkki Tuunaisella olisi ollut koulumatkaa noin 5 km, joten Erkki aloitti Paavon ja Sirkan luota koulunkäyntinsä syksyllä 1939, koulumatka lyheni noin kilometriin. Perimätiedon mukaan. Erkin alkaessa tekemään ensimmäisiä kotiläksyjä, Sirkka ystävällisesti kysyi, mitä siellä koulussa opetettiin? Erkki oli tuumannut että turha sulle on selittää, nämä on kuule niin vaikeita, ettet sinä ymmärrä näistä yhtään mitään.
*10.3.1898 †15.4.1979
Sirkka Jyrkinen
*13.4.1913 †18.6.1982
vihitty 9.7.1939 Paikjärvellä
Paavo, suutarina teki kengät koko suvulle, suutarin opissa Paavo oli Suojärvellä
Paavo syntyi ja kasvoi Metsämiklissä, kunnes 1936 muutto Paikjärven tilalle, jossa maanviljelystä, 10 -15 lehmää ja noin 100 sikaa, lähellä oli Huuhanmäen varuskunta josta sai ostettua ruuantähteet sioille ruuaksi. Tilalla oli palkollisena Eero Konttinen ja Sirkka Jyrkinen. Riiustelu Sirkan kanssa päätyi avioliittoon heinäkuussa 1939. Sota-aikana heillä oli Inkerinmaalta Toivo (Niko) niminen noin 7 - 10 v poika mummonsa kanssa pakolaisena ”jonkin aikaa”.
Kotoaan Salon tilalta Erkki Tuunaisella olisi ollut koulumatkaa noin 5 km, joten Erkki aloitti Paavon ja Sirkan luota koulunkäyntinsä syksyllä 1939, koulumatka lyheni noin kilometriin. Perimätiedon mukaan. Erkin alkaessa tekemään ensimmäisiä kotiläksyjä, Sirkka ystävällisesti kysyi, mitä siellä koulussa opetettiin? Erkki oli tuumannut että turha sulle on selittää, nämä on kuule niin vaikeita, ettet sinä ymmärrä näistä yhtään mitään.
|
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
1940 maaliskuussa evakkoon Tornion Laivaniemeen 1940 kesällä evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään Välirauhan aikana asuivat myös Ruotsissa 22.6.1941 syttyi jatkosota, ja rintaman edettyä kauemmas itään: 1942 syksyllä paluu Karjalaan Paikjärvelle 4.9.1944 jatkosota loppui 22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään josta 1946 Kurikkaan jossa elinkeinona oli maanviljelystä. |
       |
kuvassa noin 50-vuotiaana
Simo Tuunainen
*14.9.1900 †23.2.1975
Syntyi ja kasvoi Metsämiklissä
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
Maaliskuussa 1940 evakkoon Tornion Laivaniemeen
1940 kesällä evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään
Välirauhan aikana oli metsätöissä Ruotsissa sekä tien teossa Kilpisjärvelle
22.6.1941 syttyi jatkosota, ja rintaman edettyä kauemmas itään syksyllä 1942 paluu Karjalaan
Sota loppui 4.9.1944
22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään
1946 Paavolan Hemminkankaalle jossa asui sisaruksiensa Helenan, Maijan ja Martin kanssa.
Helenan kuoltua 1961 Simo muutti Paavolan kirkolle josta 1973 Matti veljensä luo Vampulaan, sieltä myöhemmin Humppilaan Martti veljensä luo. Simo on haudattu Humppilaan. Tiedot perustuvat pääasiallisesti suvun vanhimpien henkilöiden kertomaan.
*14.9.1900 †23.2.1975
Syntyi ja kasvoi Metsämiklissä
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
Maaliskuussa 1940 evakkoon Tornion Laivaniemeen
1940 kesällä evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään
Välirauhan aikana oli metsätöissä Ruotsissa sekä tien teossa Kilpisjärvelle
22.6.1941 syttyi jatkosota, ja rintaman edettyä kauemmas itään syksyllä 1942 paluu Karjalaan
Sota loppui 4.9.1944
22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään
1946 Paavolan Hemminkankaalle jossa asui sisaruksiensa Helenan, Maijan ja Martin kanssa.
Helenan kuoltua 1961 Simo muutti Paavolan kirkolle josta 1973 Matti veljensä luo Vampulaan, sieltä myöhemmin Humppilaan Martti veljensä luo. Simo on haudattu Humppilaan. Tiedot perustuvat pääasiallisesti suvun vanhimpien henkilöiden kertomaan.
 kuvassa noin 22-vuotiaana
Tuomas Tuunainen *23.11.1902 †25.9.1980
Tyyne Toiviainen *27.1.1905 †18.4.1992 vihitty 10.8.1924 |
  |
Matti Tuunainen
*9.3.1905 †26.4.1982 Linda Salko *31.12.1917 †21.8.2006 vihitty Salolla 6.6.1938 |
  |
 kuvassa noin 30-vuotiaana
Iida Tuunainen
*23.10.1907 †1.4.1986 Juho Hirvonen *19.6.1897 †15.1.1979 vihitty Metsämiklissä 27.6.1937 |
  |
(Maria) Maija Tuunainen
*25.8.1912 †15.8.1999
Juho Teräväinen
*20.4.1896 †9.7.1956
vihitty 16.8.1953 Paavolassa
Maija syntyi ja kasvoi Metsämiklissä.
Karjanhoitaja koulun käytyään oli noin vuoden Metsäpiritin pappilassa karjakkona 1930 luvun alussa
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
Maaliskuussa 1940 evakkoon Tornion Laivaniemeen
1940 kesällä evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään
Maija oli välirauhan aikana Ruotsissa maatilalla töissä, tällöin ruotsinkieli tuli tutuksi ja Maija toimi
siten suvun tulkkina Pirttikylässä.
Kesäkuun 22. päivänä 1941 syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota. Kun rintama eteni
kauemmas itään, alkoi Tuunaisen perheen paluu kotiseudulleen.
Syksyllä 1942 Karjalan Metsämikliin
4.9.1944 jatkosota loppui
22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään
1946 Paavolan Hemminkankaalle jossa asui n. seitsemän vuotta sisaruksiensa Helenan, Simon ja
Martin kanssa. Maija toimi tällöin tarkistuskarjakkona, assistenttina.
Maija avioitui Juho Teräväisen kanssa 1953, jonka jälkeen he muuttivat Kemiin.
Juhon kuoltua 1956 Maija muutti Toijalaan 1958.
Juho oli kotoisin Jaakkiman Kortelan kylästä, siellä hänellä oli kauppa, lisäksi Juho oli
käsityöopettajana Kortelan ja Oppolan koululla.
Juho on haudattu Ylistaroon.
Maija on tuhkattu, nimi on Toijalaan hautausmaan uurnalehdossa.
Tiedot perustuvat pääasiallisesti suvun vanhimpien henkilöiden kertomaan.
*25.8.1912 †15.8.1999
Juho Teräväinen
*20.4.1896 †9.7.1956
vihitty 16.8.1953 Paavolassa
Maija syntyi ja kasvoi Metsämiklissä.
Karjanhoitaja koulun käytyään oli noin vuoden Metsäpiritin pappilassa karjakkona 1930 luvun alussa
30.11.1939 syttyi talvisota, joka loppui 13.3.1940
Maaliskuussa 1940 evakkoon Tornion Laivaniemeen
1940 kesällä evakkoon Tornion Liakka nimiseen kylään
Maija oli välirauhan aikana Ruotsissa maatilalla töissä, tällöin ruotsinkieli tuli tutuksi ja Maija toimi
siten suvun tulkkina Pirttikylässä.
Kesäkuun 22. päivänä 1941 syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota. Kun rintama eteni
kauemmas itään, alkoi Tuunaisen perheen paluu kotiseudulleen.
Syksyllä 1942 Karjalan Metsämikliin
4.9.1944 jatkosota loppui
22.9.1944 lopullisesti evakkoon Pirttikylään
1946 Paavolan Hemminkankaalle jossa asui n. seitsemän vuotta sisaruksiensa Helenan, Simon ja
Martin kanssa. Maija toimi tällöin tarkistuskarjakkona, assistenttina.
Maija avioitui Juho Teräväisen kanssa 1953, jonka jälkeen he muuttivat Kemiin.
Juhon kuoltua 1956 Maija muutti Toijalaan 1958.
Juho oli kotoisin Jaakkiman Kortelan kylästä, siellä hänellä oli kauppa, lisäksi Juho oli
käsityöopettajana Kortelan ja Oppolan koululla.
Juho on haudattu Ylistaroon.
Maija on tuhkattu, nimi on Toijalaan hautausmaan uurnalehdossa.
Tiedot perustuvat pääasiallisesti suvun vanhimpien henkilöiden kertomaan.
Martti Tuunainen
*3.6.1915 †31.12.2009 Toini Orpana *26.7.1920 †27.5.2012 vihitty Paavolassa 7.12.1946 |
  |
Tanelista ja Annasta vähän tarkemmin
Molemmat olivat hyvin uskonnollisia. Tuunaisen tilalla sai kulkija aina ruokaa ja vaatetusta.
Taneli toimi aktiivisesti kunnallisasioissa. Hän oli oikeudenmukainen, järjestelmällinen ja työteliäs.
Anna oli leppoisa luonne. Hänkin oli järjestelmällinen, hoiti osittain huushollia "vuoteesta" koska oli ajoittain vuodepotilaana reumasairauden vuoksi. Tiesi aina missä purnukat ja kattilat olivat.
Tuunaisen perheen elämän muutti tyystin 30.11.1939 syttynyt talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Talvisota loppui 13.3.1940. Maaliskuussa 1940 suurin osa perheestä evakkoon Tornioon Liakka-nimiseen kylään, josta Johannes ja Helmi perheensä kanssa Ylivojakkalaan, Tuomas ja Tyyne perheineen Oulunsalon kautta Vihantiin.
Kesäkuun 22. päivänä 1941 syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota. Kun rintama eteni kauemmas itään, alkoi Tuunaisen perheen paluu kotiseudulleen.
Syyskuussa 1941 Karjalaan palasivat Johannes ja Helmi perheineen.
Syksyllä 1941 palasivat Tuomas ja Tyyne perheineen.
Keväällä 1942 palasivat Iida ja Juho Hirvonen perheineen.
Syksyllä 1942 Karjalaan palasivat
Taneli-ukko ja Anna-mummo
Helena
Paavo ja Sirkka
Simo
Matti ja Linda perheineen
Maria
Martti
Jatkosota päättyi 4.9.1944. Nyt evakkoon piti lähteä lopullisesti. Anna ja Taneli Tuunaisen ja heidän lastensa tie vei seuraaville paikkakunnille:
Karijoelle menivät Johannes ja Helmi sekä Matti ja Linda.
Laukaaseen lähtivät Tuomas ja Tyyne.
Pirttikylään ruotsinkieliselle Pohjanmaalle siirtyi suurin joukko:
Taneli-ukko ja Anna-mummo
Helena
Maria
Simo
Martti
Paavo ja Sirkka
Iida ja Juho Hirvonen
Taneli-ukko on haudattu Pirttikylään
1945 Kauhajoelle siirtyivät Johannes ja Helmi
1945 Isoonkyröön muuttivat Matti ja Linda.
1946 Kurikkaan siirtyivät. Paavo ja Sirkka
1946 Paavolaan muuttivat (Taneli-ukon kuoltua 1945, ks. kuolinilmoitus)
Anna-mummo
Helena
Maria
Simo
Martti
Maria avioitui Juho Teräväisen kanssa Paavolassa 1953, jonka jälkeen he muuttivat Kemiin. Juhon kuoltua 1956 Maria muutti Toijalaan 1958.
Myös Martti avioitui Paavolassa, Toini Orpanan kanssa 1946
Anna-mummo ja Helena on haudattu Paavolaan.
1947 Paavolaan muuttivat Tuomas ja Tyyne.
1951 Paavolaan tulivat myös Iida ja Juho Hirvonen.
1954 Kauhajoelle muuttivat Martti ja Toini.
1955 Humppilaan siirtyivät Martti ja Toini
1957 Vampulaan muuttivat Matti ja Linda
1962 Lammille siirtyivät Iida ja Juho
1966 Lahteen muuttivat Tuomas ja Tyyne
1973 Vampulaan ja sieltä 1974 Humppilaan siirtyi Simo
Tällainen oli Tuunalan tila vuonna 1932
(Lähde: Suomen maatilat, IV osa)
Tilan tunnus: 20022
Kunta: Jaakkima, luovutetulla alueella
Kylä: Metsämikli
Tila: Tuunala
Omistaja: Taneli Tuunainen, Anni o.s. Kosonen
Lisätietoja:
TUUNALA, 6 km Nivan asemalta ja 10 km Lahdenpohjasta. Omistajat v:sta 1890 Taneli Tuunainen ja puolisonsa Anni (o.s. Kosonen). Ollut isännän suvulla useita sukupolvia.
Pinta-ala 125 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 47, viljeltyä laidunta 3, viljelyskelpoista maata 10, metsämaata 59,9 ja joutomaata 5 ha. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys.
V. 1929 oli 4 ha ruista, 0,3 vehnää, 7,5 kauraa, 1 ohraa, 0,02 hernettä, 0,5 perunaa, 0,03 pellavaa, 0,1 juurikasveja, 30,05 heinää ja 3,5 ha kesantoa.
Talouskeskus viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu betonista; siinä on 10 lehmän navetta, 4 hevosen talli ja sikala. Kaikkiin rakennuksiin tulee painovesi.
Kotieläimiä: 5 hevosta, 18 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa, 10 lammasta ja muutamia kanoja. Karja ISK-rotua. Myydään maitoa Alavan Meijeri Oy:lle sekä lihaa ja rehuja.
Sekametsästä myyty metsänhoidollisesti saha- ja polttopuita. Sähkövalo Silvennoisen myllyltä. Omistaja on Metsämiklin osuuskassan jäsen.
Molemmat olivat hyvin uskonnollisia. Tuunaisen tilalla sai kulkija aina ruokaa ja vaatetusta.
Taneli toimi aktiivisesti kunnallisasioissa. Hän oli oikeudenmukainen, järjestelmällinen ja työteliäs.
Anna oli leppoisa luonne. Hänkin oli järjestelmällinen, hoiti osittain huushollia "vuoteesta" koska oli ajoittain vuodepotilaana reumasairauden vuoksi. Tiesi aina missä purnukat ja kattilat olivat.
Tuunaisen perheen elämän muutti tyystin 30.11.1939 syttynyt talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Talvisota loppui 13.3.1940. Maaliskuussa 1940 suurin osa perheestä evakkoon Tornioon Liakka-nimiseen kylään, josta Johannes ja Helmi perheensä kanssa Ylivojakkalaan, Tuomas ja Tyyne perheineen Oulunsalon kautta Vihantiin.
Kesäkuun 22. päivänä 1941 syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota. Kun rintama eteni kauemmas itään, alkoi Tuunaisen perheen paluu kotiseudulleen.
Syyskuussa 1941 Karjalaan palasivat Johannes ja Helmi perheineen.
Syksyllä 1941 palasivat Tuomas ja Tyyne perheineen.
Keväällä 1942 palasivat Iida ja Juho Hirvonen perheineen.
Syksyllä 1942 Karjalaan palasivat
Taneli-ukko ja Anna-mummo
Helena
Paavo ja Sirkka
Simo
Matti ja Linda perheineen
Maria
Martti
Jatkosota päättyi 4.9.1944. Nyt evakkoon piti lähteä lopullisesti. Anna ja Taneli Tuunaisen ja heidän lastensa tie vei seuraaville paikkakunnille:
Karijoelle menivät Johannes ja Helmi sekä Matti ja Linda.
Laukaaseen lähtivät Tuomas ja Tyyne.
Pirttikylään ruotsinkieliselle Pohjanmaalle siirtyi suurin joukko:
Taneli-ukko ja Anna-mummo
Helena
Maria
Simo
Martti
Paavo ja Sirkka
Iida ja Juho Hirvonen
Taneli-ukko on haudattu Pirttikylään
1945 Kauhajoelle siirtyivät Johannes ja Helmi
1945 Isoonkyröön muuttivat Matti ja Linda.
1946 Kurikkaan siirtyivät. Paavo ja Sirkka
1946 Paavolaan muuttivat (Taneli-ukon kuoltua 1945, ks. kuolinilmoitus)
Anna-mummo
Helena
Maria
Simo
Martti
Maria avioitui Juho Teräväisen kanssa Paavolassa 1953, jonka jälkeen he muuttivat Kemiin. Juhon kuoltua 1956 Maria muutti Toijalaan 1958.
Myös Martti avioitui Paavolassa, Toini Orpanan kanssa 1946
Anna-mummo ja Helena on haudattu Paavolaan.
1947 Paavolaan muuttivat Tuomas ja Tyyne.
1951 Paavolaan tulivat myös Iida ja Juho Hirvonen.
1954 Kauhajoelle muuttivat Martti ja Toini.
1955 Humppilaan siirtyivät Martti ja Toini
1957 Vampulaan muuttivat Matti ja Linda
1962 Lammille siirtyivät Iida ja Juho
1966 Lahteen muuttivat Tuomas ja Tyyne
1973 Vampulaan ja sieltä 1974 Humppilaan siirtyi Simo
Tällainen oli Tuunalan tila vuonna 1932
(Lähde: Suomen maatilat, IV osa)
Tilan tunnus: 20022
Kunta: Jaakkima, luovutetulla alueella
Kylä: Metsämikli
Tila: Tuunala
Omistaja: Taneli Tuunainen, Anni o.s. Kosonen
Lisätietoja:
TUUNALA, 6 km Nivan asemalta ja 10 km Lahdenpohjasta. Omistajat v:sta 1890 Taneli Tuunainen ja puolisonsa Anni (o.s. Kosonen). Ollut isännän suvulla useita sukupolvia.
Pinta-ala 125 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 47, viljeltyä laidunta 3, viljelyskelpoista maata 10, metsämaata 59,9 ja joutomaata 5 ha. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys.
V. 1929 oli 4 ha ruista, 0,3 vehnää, 7,5 kauraa, 1 ohraa, 0,02 hernettä, 0,5 perunaa, 0,03 pellavaa, 0,1 juurikasveja, 30,05 heinää ja 3,5 ha kesantoa.
Talouskeskus viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu betonista; siinä on 10 lehmän navetta, 4 hevosen talli ja sikala. Kaikkiin rakennuksiin tulee painovesi.
Kotieläimiä: 5 hevosta, 18 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa, 10 lammasta ja muutamia kanoja. Karja ISK-rotua. Myydään maitoa Alavan Meijeri Oy:lle sekä lihaa ja rehuja.
Sekametsästä myyty metsänhoidollisesti saha- ja polttopuita. Sähkövalo Silvennoisen myllyltä. Omistaja on Metsämiklin osuuskassan jäsen.